Jasmike hurmaa olemassaolollaan ja karvakamu 9v

Jasmike... voi kääk olikohan Pihajasmike vaiko Loistojasmike??.... En muista.

Joka tapauksessa kukkii parhaillaan valtavasti ja hurmaa ihanalla tuoksullaan <3



Niin täpösen täynnä kukkia kuin olla ja saattaa!!!

Tiikerinlilja mummolani mailta. Paljon tunnetta ja muistoja <3.

Joka kesä toivon, että penkistä nousisi uusia yksilöitä tätä kaunokaista, mutta joka kesä tämä ainokainen.

En ole uskaltanut kaivaa tätä ylös ja kurkistaa, olisiko sipulissa vieressä pikkusipuloita... jos vaikka menee tämä liljavanhus piloille ja sitten minulla ei olisi tuotakaan.

Etupihan kukkapenkin liljat pullistelevat nupuillaan. Ihan piakkoin alkaa nämä aarteet kukkaloistonsa.

Talon edellisen omistajan jäljiltä joku pioni....

Paikka ei ole tällä pihassamme paras mahdollinen, mutta olen antanut sen olla alkuperäispaikallaan.

Tänä kesänä 11 kukkaa. Ennätys näiden 19 vuoden aikana.

Kaunis! Juu, kyllä.... mutta kukinta-aika niin onnettoman lyhyt. Viime perjantaina oli nupuilla, ja nyt maanantai-iltana harottaa jo parhaat hetkensä nähneenä. 



Meidän muru juhlii tänään 9-vuotis synttäreitään.

Päivänsankari pääsi kylpyyn ja "kampaukseen". Passasi sitten poseerata kameralle

Hän nauttii pesun yhteydessä saamastaan hieronnasta ja köllöttelee rentona kuunnellen föönin haaleaa ilmavirtaa ja turkin möyhentämistä.

 Eikä näytä harjaaminenkaan sen huonompi palvelu olevan. Kellottelee raukeana kuunnellen harjaamista. 

Ja voi sitä iloa ja riemua, kun turkki tuntuu kevyemmältä ja lopputuloksena odottaa kuivattu kanafile!

Ei meinaa sekaan mahtua

 Tämä kesä on ollut yhtä ihanien juhlien aikaa. Ensimmäisen lapsenlapsen kastejuhla, kuopuksen rippijuhla, kummitytön ylioppilasjuhlat ja viikko sitten tyttären häät <3. Vielä muutaman viikon kuluttua saamme kunnian osallistua toisen kummitytön hääjuhlaan.

Kauniita, herkkiä, tunteita tulvillaan olevia ilon juhlia. Kaikki juhlat niin päivien merkkihenkilöiden näköisiä!

Kasvihuone on muuttunut viidakoksi.

 Kurkkuja on tullut pilvin pimein ja tomaatit alkaa kypsyä. 

Keltaisia tomaatin kukkia on vaikka kuinka paljon- tuskin ennättävät punaisiksi tomaateiksi  kypsyä tälle kasvukaudelle.

Chilit oli viime kesänä pieniä pehkoja.

Nyt isoja, täynnä raakileita olevia pensaita. Tulee varmaa toista sataa chiliä.

Ja juhlan paikkahan se oli sekin,kun muutama päivä sitten vietettiin tyttären koiran 3-vuotis syntymäpäivää.... tai siis oli koirakavereille juhlan paikka. Kaksijalkaiset jäivät tällä kertaa ilman herkkuja ;)

Haave toteutunut ja talviturkki heitetty ;)

Kevättalvella vihjailin päivityksessäni (täällä),

että kesän korvalla saattaisi olla jotain kivaa tiedossa.

Odottaminen on nyt palkittu:

viime viikonloppuna nousi alustalleen vuosien haaveeni :) <3.

 Täysin olen tietämätön tallaaja kasvihuone-viljelyssä, mutta onneksi netti pursuaa ohjeita ja vinkkejä,

 Ja kantapään kautta opitaan .... ja otetaan jatkoa varten opiksikin . Vinkkejä otan mieluusti teiltäkin, jos kuka osaa tällaista innokasta aloittelijaa opastella viljelyn saloihin ja nikseihin.

Tänään on sitten "heitetty talviturkki"  ;)

Melkoinen kasa pohjavillaa on harjattu talven jäljiltä irti. 

Luulisi, että Pitkäkuono näyttäisi tuommoisen irrottelun jäljiltä pienemmältä, mutta päinvastoin. Pörhäkämpi on ja toivon mukaan olokin on helpompi ilman pohjavillaa, kunhan ilmat lämpiävät.

Samassa hötäkässä löytyi sitten

 ensimmäinen kiinni oleva punkkikin - YÄK! 

Ei siis ihan sokeasti voi luottaa punkkikarkotteen tehoon.

Sunnuntain puuhia

Aamusta kaivelin koirulille kulkukäytäviä ristiin rastiin takapihalle umpihankeen. 

Innostus vei mennessään ja takaportilta kiemurtelee nyt polku  metsikön läpi aina pururadan kupeelle asti. 

Oliskohan nyt n. 100 metriä kiemuroita siellä sun täällä :)

Kivaa oli ja nyt on helppo lähteä suoraan omasta pihasta koiran kanssa metsätielle. Selkä ja käsivarret ovat kylläkin ihmeissään....

Poitsu toivoi pakastimeen pullatäydennystä. Vähäksi aikaa on nyt naposteltavaa.

Illan pyhitänkin ikuisuusprojektilleni, torkkupeitolle. 

Ei taida oikeasti iän kuuna päivänä valmistua! 

Nyt kyllä kuitenkin peräti yhdistäminen menossa. 

Vielä sit reunojen virkkaus ja mahdollisesti fleecen kiinnittäminen takapuolelle.

 Vaatimattomat pari vuotta on tainnut homma olla vireillä :(

Kevättä kohti

 Pääsiäiskukko tipuineen ja munineen  eteisen lipaston päällä tuo hieman pääsiäisfiilistä.

Omat ja lähitalojen virpojat ovat kasvaneet virpomisperinteestä ohi, joten sunnuntaina ovikello ei rilissyt menneiden vuosien malliin. Saadaan syödä suklaamunat ihan omin voimin.

Pääsiäisen ohjelma sisältää tänä vuonna tyttären muutossa auttamista. Pääsee tyty laittamaan kotia yhdessä avokkinsa kanssa pääsiäisen keltaisessa somassa talossa.  Voi sitä nuorta lempeä <3

  Mihin nämä vuodet oikein hujahtaa ????

Aletaan me tyttösetkin yksi toisensa jälkeen saavuttaa lukua  viisi ja nolla. Tämmöinen kortti lähti Ystävälle viime viikolla.

Voi sus siunaa meitä ja meidän kanssa ;)

Toisaalta.... mitäpä tuota huokailemaan: itse asiassa tämähän on oikeastaan aika hyvä vaihe ;) Poikasista osa on jo siivillään ja hyvin näyttävät onneksi siivet kantavan ja loppupesällinen vietää seesteistä ja hyvää kasvun vaihetta. Ruuhkavuodet ovat jo takana ja iltaisin töiden jälkeen on jo oikeus ja mahdollisuus henkäistä ja nauttia jouten olostakin..... sikäli mikäli ei Nukku-Matti nappaa iltatorkuille sohvan nurkkaan ;)

Nano "jääkarhu" on toimelias nuori herra ..... 

Kävi Touhu-Taneli pyörähtämässä ilonamme viikonloppuna. Pennun päivät ovat yhtä seikkailua missä hän liikkuukin:

Milloin tämä kaivinkone on kaivautunut alle aikayksikön hiekan uumeniin, milloin uteliaisuus kostautuu hyisen kylmänä kylpynä.

 Välillä on taas hyvä kelliä rauhallisemman painoksen lämpimässä läheisyydessä.

 

   Kotimatka olikin

 kuvasta päätellen 

rentouttavan rauhallinen

 emännän kainalossa köllötellen.

 

Tytöllä on ollut muutamana kevättalvena tapana muistaa äitiään synttäriyllätyksenä jollain kukkamukulalla. Kasvatusohjeet on aina mukana, mutta varsinaisen kukan nimi ja ulkonäkö pysyy salaisuutena kesään saakka.

 Tosi hauskaa :)!!!

Kiitos Rakas <3 !!!

 Viime kesän Joriinin mukulan tunnistin, mutta väritys pysyi silloin siinäkin salassa kukintavaiheeseen saakka.

 Tämän kevään kasvu on vasta alkutekijöissään.

Tällä kertaa minulla ei ole hajuakaan mitä tuosta pienokaisesta mahtaa tulla.......

Kasvamisen ihmettä ihaillen toivottelen teille kaikille oikein mukavaa pääsiäisen seutua !!!

Pikkuisesti tehtyä

 Aika rientää siivillä. Hiihtolomaviikot ovat jo

 olleita

 ja menneitä ja arki on ennättänyt viedä jo taas mukanaan.  

 Valkoinen koirakaveri kävi silloin lomailemassa ja pihamaa oli poikien jäljiltä aina kuin taistelutanner ;). Alkavat olla kooltaan jo samankokoisia, joten huisketta ja hulinaa riitti. Hyväntahtoisesti ottivat mittaa toisistaan ja leluistaan: possu-raukka tuli suolistettua ja marjapensaiden tuet hieman muuttivat muotoaan karvakasojen rynniessä nuoruuden innolla pitkin pihamaata.

 Käsityörintamalla on edelleen hiljaista. Torkkupeitto ei näköjään itsekseen etene.

Yhdet sukat SeiskaVeikasta on valmistuneet. Malli on raverlysta ilmaismalli nimeltään Maariat.

 











 

 Viikonloppuvapaat menee olla öllöttäessä ja akkuja ladatessa ja pikkuisen kotihommia tasaillessa.

Sen verran sain

askartelutarvikkeitani tänään kaiveltua

että tein yhden kortin

ja tuunailin hieman kännykkäpussia.

Päivän suurin saavutus taisi olla

pitkät päiväunet! 

..... mutta tarpeeseen nekin tuli :)

Hiljaa, hiljaa hiivitään

Hoh hoijaa -eipä ole kehumista neulomisnopeudessa! Kaksi viikkoa hujahti ennen kuin kuplat valmistui.

Neulomishiipimistäkö tämä sitten lienee???

Varteen laitoin 52 silmukkaa ja kaventelin teräosaan  48 silmukkaan.

 Aluksi tuntui, että silmukkamäärät olisi ok, mutta ehkä, jos milloin teen uudestaan kuplasukkia, niin aloitan tuolla 48 silmukalla ja terään myös hieman vähennän. 

Voisihan se olla, että puikkokoon pienentämisellä ja samalla silmukkamäärällä saisi myös sen pienennyksen aikaiseksi... 

Tämmöisenään jäi pikkuisen sellainen mutu-tuntuma, että saattavat  käytössä löpsähtää....

Joka tapauksessa mukava kuplat oli kokeilla ja ovat ainakin pirtsakat :)

 Valoisan aikaan pääsen koiran kanssa lenkille ainoastaan viikonloppuna, joten on jäänyt huomaamatta, että pajunoksissa on jo kissat. 

Mihinkäs se virpomavihdat tänä pääsiäisenä tehdään?

 

 Rauhallista lauantai-illan jatkoa!

 Tämä "tyttö" lähtee istumaan lämmitetyn jyväsäkin kaveriksi.

Tänään uunipuuta lattian rajasta nostaessani selässä juilahti ikävästi ja nyt sitten olo on sellainen, että tunnen omistavani ristiselän... 

Voi hiiskatti! 

Tilanne, jossa ei oikeasti olisi pitänyt kaiken jären mukaan tapahtua yhtikäs mitään ja kuitenkin pers' pitkällä vaappumista ollut illan liikkuminen!!!!

Ai juu... moikka moi Willis ja tervetuloa lukijakseni :)

Viikon varrelta

 

 Ekan kerran jouduimme käyttämään koiraa eläinlääkärillä muuten kuin rokotuksilla.

 Silmätulehdus alkoi vaivata kovasti punoittavan ja rähmivän silmän muodossa. 

Tarkka olikin tutkimus: lampun kanssa tutkittiin tarkoin, kyynelnesteen tasapaino liuskan avulla, jollain myrkynvihreällä aineella mahdolliset haavaumat silmässä ja vielä puudutuksen jälkeen kaiveltiin silmää, ettei siellä vaan ole jotain roskaa.

 Normi silmätulehdus. 

Silmän huuhtelua ja tipotusta tiheään tahtiin ( aluksi 8 krt /vrk) kymmenen päivän ajan. 

Nyt reilun vuorokauden jälkeen näyttää jo paljon paremmalta, joten lääkitys tepsii. Hyvä niin :)

 

 Töissä on sellainen hulajabaloo, että nappasin itselleni kotitehtävän. Sainpahan tehdä kerralla ja rauhassa joulukalenterin ryhmäämme. Taustana oikein tukeva huopakangas, taskut vanulla topatut ja reunoissa tilkuista ommeltu kaitale. Ylhäällä kujonen, jonne pujotan vielä kepin tueksi ja kiinnitysavuksi.
Numerointi jäi vähän kesken, kun merkkaustussista loppui "aine".
Eräs perhe lahjoitti heille ylijäämäkangassuikaleita ryhmämme käyttöön, samoin saimme heiltä melkoisen satsin tarpeettomiksi jääneitä hyväkuntoisia leluja yms.

 Noista lahjoituskankaista  on nyt kokonaisuudessaan tuo kalenterimme. 
Määrärahat kunnan puolesta on varsinkin nyt ja aiemminkin aina kovin nippaiset. 
Suurella kiitollisuudella hyödynnämme silloin tällöin saatuja lahjoituksia. 
Pankaahan korvan taakse itse kukin ;)

Kotona ylijääminä pyörivät lelut, kirjat, kankaat, langat yms. voisivat olla oikea aarre lähipäiväkodille tai -koululle......

Isän- ja papanpäiväksi poitsu piirteli illalla kutistemuoville avaimenperäläpyskät. 

Hauska materiaali. 

Puolikkaasta A4:sta tuli nuo kaksi laattaa. 

Muovilevyn pintaa karhennettiin ensin hiomapaperilla.

 Seuraavaksi poika piirsi haluamansa kuvat ja minä tein saksilla sormen pään kokoisen reiän nurkkaan.

 Uuniin n. 110 asteeseen reiluksi kymmeneksi minuutiksi ja kutistumisen ja kurtistelun jälkeen laatta oikeni ja lopputuloksena pikkuisen tulitikkurasian kokoinen avaimenperälaatta. 

Uniikki ja ainutlaatuinen saajilleen <3.

Nyt ylös, ulos ja hommiin...... 

Puurankasavottaa pilkkeiksi tiedossa täksi päiväksi.

                               <3 Huomenna sitten juhlitaan isejä ja ukkeja :) <3 !!!

Syyslomalla:

  Lomaviikko on hurahtanut loppusuoralle.

 Olikin vissiin pitkä loma, kun syksy muuttui ainakin väliaikaisesti talveksi ;)

Olen saanut pestyä ikkunat - ei tippaakaan kyllä minun lempihommaa. Onpahan nyt tehty!

Pihamaakin on pääosin siinä kunnossa, että antaa talven vaan tulla. 

Koirulin kanssa kohta iltalenkille, sen jälkeen saunaan  ja sitten voikin viikonlopun kunniaksi naukkaista lasillisen vaikka sherryä ......

 Loman aluksi piipahdin tyttären luona pikavisiitillä. Aamulla hyppäsin junaan ja köryyttelin reilun pari tuntia VR:n kyydillä. Hörppästiin kahvit  ja lähdettiin ajelemaan takaisin kotia kohti. 

Tosi hienosti pikkuinen ensimmäisen pitkän automatkansa olikin: alkumatkan katsoa napitti menoa sylissäni ja sitten asettautui jalkatilaan unille. 

Oltiin kuin vauvan kanssa kuunaan matkalla: ei viitsitty pysähtyä, kun kerran pentu oli unessa.

 

Ihanasti viikko koirien kanssa meni.  Huippumukava touhuaja :)

Valloittava seurailtava tuollainen pikkuinen höpönassu ja miten hyvin koirat tulikaan toimeen keskenään :)

  

Rästihommiakin tuli tehtyä:

Parvekkeelta on kukkalaatikot lopulta tyhjennetty ja varastoitu sekä kalusteet kannettu aittaan.  Kiitos tytykälle avusta :)!

Tunnelmavalojen virittelyt aloittelin. Se on toisaalta aika puuduttavaa hommaa: joka ikinen syksy joku valosarja "loistaa"pimeänä ja vaatii uusimista. Mitä niille oikein tapahtuu kesän aikana??? Nytkin pajupallosta on toinen sarja pimeänä. 

Tietää taas isoa urakkaa, kun ketju on näprätty pajujen sekaan ja kiinnitelty nippusiteillä kiinni. ÄHH :(

Osa valoista tuli jemmattua keväällä niin hyvään piiloon, etten edes löydä niitä. 

Jossain pussin pohjalla vissiin "aina siistissä autotallissamme". 

TOINEN ÄHH :(

 

 Viime yönä ja tämän päivän aikana on sadellut ihan reilusti märkää nuoskalunta.

Pensaat rojottaa verkkoaidan päällä lyyhistyneenä, kun lehdet eivät olleet vielä tippuneet ja nyt oksia painaa lumikuorma.

 * * * * * * * * * * 

 Tytykän kanssa koetettiin viikolla aikaansaada ihka ensimmäistä kahvipussilaukkua.

Vaiheeseen jäi tällä kertaa.

 Yhtenä päivänä tehtiin noita suikaleita, mutta täksi päiväksi jäänyt yhdistäminen ei onnistunut noin vaan ja lomaseurani jatkoi jo viikonlopuksi matkaa anoppilaansa.

 Seuraavalla kotikäynnillä ehkäpä yritys jatkuu.

 Yritin kasata tuota vielä itseksenikin, mutta hermot meni......

luovutin tällä erää!!!

 

Siirryn mieluummin taas lajiin, minkä paremmin hallitsen: sukkien neulontaan. 

Ja uusista varpaiden lämmittäjistä onkin ilokseni "tilauksia" taas perhepiirissä tehty :)

Edessä on jo normiviikonloppu: 

Kuopus on palaillut isoveljensä luota lomailemasta. Sai linja-autokyytiä seitsemän tuntia suuntaansa. Huh huh!
 Oli ollut huippukivaa noillakin lomalaisilla!!!

Nyt ollaan jälleen normisti koolla pikkuperheellämme: "me vanhat varikset" yhden poikasensa ja koirulin kanssa. 

                                                       Leppoisaa viikonloppua teillekin :) !!!

p.s.
Pakko lisätä vielä uunituoreet kuvat....
Katsokaa mikä määrä lunta pikkuruisen (ja minunkin) ihmeteltävänä toisessa määränpäässä:

Maailmassa monta, on ihmeellistä asiaa. 
Se hämmästyttää, kummastuttaa

 pientä kulkijaa ...