Lukijat

perjantai 27. joulukuuta 2013

Meidän kotijoulu



Neljäkymmentäseitsemän joulua joko aikoinaan mummilassa tai sitten lapsuuden kodissa.....
Nyt laitettiin perinteitä mukkelismakkelis ja otettiin suunta uutta kohti.
Aiempina vuosina on oman kodin koristelu jouluiseksi ollut tosi vähäistä, kun on oltu käytännössä pyhät poissa. 

Sen jälkeen kun päätös kotijoulusta oli tehty, niin olikin kiva alkaa suunnitella omaa joulua ja kaivella niitä vähäisiä joulukoristeita laatikoiden pohjalta sekä ostaa jotain uuttakin.
 Tunnustan, että jännitin etukäteen jouluvalmisteluita. Varsinkin, kun en mikään keittiöihme ole. Paremmin saan aikani kulumaan muualla kuin lieden äärellä ;). 
Nettisivustoja kahlasin ja etsin laatikoiden ja kinkun paistamisen ohjeita, sun muita jouluherkkuja. 

Äiti paistaa kinkun joka joulu ruiskuoressa. Hyväksi havaitulla tyylillä mentiin meidänkin lähikaupan valmiiksi suolatun tuorepossun kanssa. Ja vaikka itse sanonkin, niin tulipa hyvä ja mehevä possu. Ei liian kostea eikä liian kuiva, vaan just meidän makuun passeli :)















Laatikot ( porkkana-, lanttu- ja bataatti-),karjalanpiirakat ja munavoi, lohet, karjalanpaisti ja keitetyt perunat, herneet, luumut, sienisalaatti, punajuuret, suolakurkut, juustot jne. täyttivät joulupöydän. 

Jälkkärinä piparkakku/appelsiinijäädykettä.
Suklaata, karkkeja, tähtipullia, pipareita, glögikakkua, hedelmäkakkua, viinejä, kotikaljaa, siideriä, olutta.
On syöty on :)
Ja jopa kunnialla keittiöroolista suoriuduttu. Oltiin koko oma kööri koolla  - seitsemänhän meitä tällä hetkellä on - ihanaa rauhallista ja rentoa yhdessäoloa toisiamme autellen. Tuskin kenellekään koitui hommia liiaksi asti. 

Tapaninpäivänä poppoo lisääntyi, kun saimme seuraksemme vanhempani sekä siskoni perheen. Neljätoista kaksijalkaista sekä kolme nelijalkaista. Eipä ihme, että talomme suunnittelun kukkanen 80-luvulta ( = pikkuruinen tuulikaappi ) näytti hieman kaaosmaiselta ;)

Yhdessäolon lisäksi meillä oli aihetta nostaa malja niin joululle kuin esikoisellekin: Jo toiset maisterijuhlat perheessämme tälle vuodelle :).
 On niin hyvä olla, kun lapsilla on asiat mallillaan :)


 Joulukuvioihin kuuluu myös valttimestaruusturnajaiset.....
Vuodesta 2001 lähtien on palkintopokaalia kierrätetty milloin kenenkin meidän kirjahyllyssä tai takan päällä. Tällä kertaa pyttyn sai lopultakin nimensä siskoni.....
 jo sitä on odotettukin ;) ;) ;)

Muistihan on tietty rajallinen, mutta jotenkin tuntuu, ettei tällaista joulusäätä ole ennen ollut meidän korkeuksilla. 
Vettä on losottanut harva se hetki ja joulun alun älytön liukkauskin ennätti jo lannistua pyhien aikana, kun jäätiköt teiltä ja pihoista sulivat vesipurojen alla.




Ulkoilua ollut käytännössä ainoastaan haudoilla käynnit ja pakolliset koirien lenkitykset - ja nekin normaalia pienemmillä kilometreillä.

Mieleenpainuvimmat joulukommentit sain ehkä isältäni ja mieheltäni: Isä halasi ja totesi, että hyvinhän se tyttö suoriutui sukupolvelta toiselle siirtyneistä jouluvalmisteluista. 
Mieheni puolestaan tuumi, että pääsin yllättämään hänet ja varmaan muutkin keittiöpuolella. Hän kun on kuulema pitänyt minua enemmänkin hernekeiton lämmittäjänä. 
Olihan se palaute sekin........ 
joskaan ei niin varsin kaukana totuudesta ;)

Nyt on hyvä huokaista näiltä osin helpotuksesta. Homma hoidettu tällä kertaa ja nyt ei tarvitse seuraaviakaan jouluja jännätä.
Vuosi alkaa olla pulkassa.
Vielä muutaman päivän ajan saamme nauttia jälkikasvumme seurasta ennen kuin he starttaavat taas omiin kuvioihinsa ja ensi vuoden arki alkaa.
Uusi vuosi ja uudet kujeet......

p.s. Jäi sitten kuvaamatta syksyn lahjaneulomuksetkin. Ennätin tontun apulaisena kääräistä neulotut sukat ja tossukat paketteihin ja ne meni jo. Josko tuota sitten taas seuraavat muistaisin ikuistaa....

keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Tonttupajassa tapahtuu

 Eskarin ilttisryhmässä on tällä kaudella porukka, joka tykkää askarrella
 - niin tytöt kuin pojatkin :). 
Onkin mukava kehitellä puuhaa iltapäiviksi, kun innokkaita askartelijoita hyörii innoissaan ympärillä :) . 
Mallit ovat hiiritonttuja lukuunottamatta "oman tuotannon" kyhäelmiä ajatuksella, että esimerkkiä katsomalla lapsi itse pystyy työstämään askartelunsa ilman mahdotonta aikuisen avustamista ja opastamista.
Kuusen ja yhden tontun sijoittaminen ikkunaväliin antaa aika hauskan kolmiulotteisen vaikutelman.

 
Niinpä viime viikolla polkaistiin käyntiin jouluaiheiset askartelut  ihan urakalla:


  Pyöreitä, yksinkertaisia muotoja. Jokainen tonttupallero on niin oman näköisensä :)




 










 Puun takaa 
kurkkaava kettu taitteelta työstettynä antaa sekin kolmiuloitteisuutta. Pöllöt sai alkuinspiraationsa jossain nähdystä pehmolelusta.
 Puunrunkona vanhaa tapettia.

 Hyllykön päälle on muotoutumassa tonttukylä, jossa mm.  tonttutyttö Rosmariini Mausteinen perheineen asustelee. 
Rosmariinin seikkailusta lueskelemme aamun joulukalenterituokiolla....

Silkkipaperirevontulet näyttää pimeällä kauniilta pihalta katsottaessa :)



 

 Tuoksuttomat hyasintit :)
 

 Hyasinttien päällä katosta lentelee Suomen Itsenäisyyspäivän kunniaksi sinivalkoiset kyyhkyt <3


 Tämän päivän askarteluna tehtiin  Suomen synttärijuhliin ja jouluun yhdistettynä enkelikuoro. 






 Oli ahkerien tonttujen kanssa tänään puhetta, että huominen iltapäivä voitaisiin käyttää ihan leikkimiseen ja lautapeleihin, mutta jo useammasta suusta kuului, että olis kiva huomennakin askarrella jotain jouluun....... 


sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Tehokkaasti käytetyt viikonlopun tunnit

 Viikonloppu alkoi kuopuksen luokan discolla. Vajaa kymmenkunta meitä vanhempia takasi luokanvalvojan apuna illan sujuvuutta.
Ennakkoon olin leiponut oman osani leipomuksista. 
Mokkapalat hävisivät juhlivien lasten herkkunälkään karkkien, poppisten ja limpparien kera.

Suoraan sanottuna laiskotti etukäteen ajatus illasta kirmaavien lasten seassa melkeinpä suoraan töistä päästyä, mutta oikein kiva ilta oli ja kaikki sujui loistavasti. 
Matkakassa luokkaretkeä varten karttui mukavasti :)




  
Lauantaina oli joulukorttitehtailun vuoro. 
Sain valmiiksi tarvitsemani 50 joulutervehdystä. 

Jess - eipä ole enää niistä huolta. 

Ja vielä jäi hieman aikaa neulomisellekin....







 Sunnuntaina jatkui sukan väkertäminen. 
Tavoite oli saada sukkapari viikonloppuna aikaiseksi, mutta 1½- sukkaan tavoite tyrehtyi, kun teki mieli kaivaa ompeluroippeet esille......

Nimittäin uusi jouluverho poiki lisäfiksailua:
Ostin samaa kuosia lisää yhden pitkän verhon ja ompelin siitä yhtenäiset tekstiilit keittiön "aukkoihin". 

 
Meillä ei vanha mikroaaltouuni sovi sille varattuun aukkoon, joten verhon takana lymyilee yleiskone. 
Tason alla - poissa silmistä -on koirulin ruokasankko. 

Kangasta jäi vielä reilusti....
Ompelin siitä vielä 
joulupöytään liinan 
sekä pyyheliinoja vohvelikankaan kera. 
 Pari käsipyyhettä oli tarkoitus tehdä, 
mutta homma vei mukanaan
 ja oli kaiveltava jemmavarastoja. 
Kuusi pyyhettä lopulta sitten ompelin.

Harvinaisen paljon sainkin tänä viikonloppuna aikaiseksi. Nyt tuntuu siltä, että huomenna voisi olla vaikkpa ihan luppopäivä. 
Eipä  vaan ole.... työarki kutsuu ja kello pärähtää armotta aamulla soimaan.

                                                                                                                                      Joten mars pehkuihin 
                                                     ja Nukku-Matin matkaan kipin kapin :)