Kesäkuun alun pihakuulumiset

Kasvukausi on meillä päin noin 3-4 viikkoa keskimääräistä pidemmällä tänä vuonna. Kevään- ja alkukesän huippulämpimät kelit on saanut kasvit vauhtiin. Ei moisia kesäkelejä tainnut viime kesänä olla lainkaan koko kesän aikana.

Juhannusruusutkin aloittelee nyt kukintaa, samoin mm. Akileija. 

Lumipalloheisi on täynnä palleroita, mutta piti antaa kirvoille mäntysuopapesu, kun meinasivat syödä lehdet ihan kippuralle.

Saksankurjenmiekka on myös etuajassa. Vuorenkilpien kukinta jo ollutta ja mennyttä.

Pari päivitystä taaksepäin kerroinkin että, etupihan kukkapenkit kärsi viime talvena hirmuiset vauriot. Eivät vissiin kukat tykänneet lumettoman maan liki kolmenkymmenen pakkasista. 

Ei tullut sitten kuitenkaan laattoja etumus täyteen vaan olenkin saanut melkoisesti urakoida jakamalla muista penkeistä korvikkeita tyhjiin kohtiin. 

Tulipahan samalla kunnostettua penkkejä useammasta kohtaa.

Mutta nyt tämän yökyöpelin on aika painaa pää tyynyyn.

Koululainen nousee aamulla vielä hakemaan todistustaan ja iltapäivällä sitten kummitytön lakkiaiskahveille.

Lauantaina on monessa perheessä juhlan paikka:

Lämpimät onnittelut kaikille uusille ylioppilaille sekä ammatteihin valmistuneille!

Kipposet, kapposet marjoja.... ei kun kukkia täyteen

Tänään kukkaset. 

Huomenna tomaatit ja kurkut kasvihuoneeseen.

Voi tätä alkukesän riemua ja innostusta taas yksivuotisten kasvien kanssa :)

Ei ole ennen tapahtunut ja taas tapahtui

 On tässä  tullut vuosikymmen ja toinen ja kolmattakin pihahommia tehtyä ilman talvivaurioita, mutta nyt sitten viime talvi teki tepposet.

Tässä vaan osa hehkeistä penkeistäni :(

Suurinosa monivuotisista kukista on tipotiessään!

Ja koirakin on ollut kuusi vuotta, eikä ole ikinä ennen ottanut kukkapenkkejä makuualustakseen. Hoitelee näköjään nyt lopputuhon katkomalla ne olemattomat alut ja kuopimalla multaa.

Aidan vierustan nurmialuekin on mullalla, kun karvaturri vahtaa edes takaisin juoksemalla ohikulkijat tieltä.

Ajatus koko etupihan laatoittamisesta vahvistuu... 

...Rakas mieheni; mulla taitas olla sulle askaretta vapaa-ajalle ;)

Sydän onnea ja kiitollisuutta tulvillaan

Viikonloppu on sisältänyt niin paljon kuin olla voi onnea ja iloa:

Rakas ensimmäinen lapsenlapsemme oli lauantain merkkihenkilö. Pieni mies vietti kastejuhlaansa samaisessa juhla-asussa, jossa minäkin olen aikoinani köllötellyt omissa ristiäisissäni -  ja useampikin suvun pienistä tässä välissä.

  Äitini häämekosta minulle ommeltu.

Sunnuntaina oli vuorossa kuopuksemme rippijuhla. Hiihtolomaviikon leireily sai päätöksensä kauniissa juhlassa kotikirkossamme. Juhlaa jatkettiin kotona läheisten kanssa. 

Niin ihania ja herkkiä hetkiä molemmat päivät sisälsi. 
Sydän on täytetty kauniilla muistoilla sekä onnen ja kiitollisuuden tunteella <3

p.s.Voileipäkakutkin tuli sitten itse tehtyä ( sitähän edellisessä päivityksessä aprikoin). Kehuja ja ohjeen pyytämisiä tuli. Ei se niin vaikeaa ollutkaan, mitä olen aina kuvitellut. "Omin pikku kätösin" sain muutkin tarjottavat aikaiseksi, vaikken niin keittiöihminen millään muotoa olekaan. Mummin käsialaa oli suussasulavat täytekakut rippilapsen pyynnöstä. Yhteistyössä oli voimaa :)

Mummin mussukka

  <3 Reilut kaksi viikkoa sitten näitten varpeleitten omistaja teki minusta mummin <3

Vielä kieltämättä hieman epätodellinen olotila, kun pikkuista on saanut ihastella ainoastaan kuvista.
       Mutta nyt on jo lähellä....

Huomenna  nuuhkuttelen vauvan tuoksua ja saan painaa pikkuisen rakkaus-
pakkauksen syliini <3

             

Elämäni ensimmäinen voileipäkakku

Rippijuhlat lähestyy ja tarjottavaa pitäisi kehitellä.

Voileipäkakkua olen pitänyt itse tehtynä aivan mahdottomana ajatuksena - keittiöpuuhat eivät näet ole vahvuusaluettani.

Liian hyvää-blogiin osuin nettiseikkailullani ja siellä oli vallan mahdottoman ihania ohjeita selkeine kuvallisine ohjeineen.

Tartuin härkää sarvista eilisiltana ja  nakkasin ainekset kulhossa sekaisin ja vuokaan ohjeiden mukaan. Tänä aamuna  jonkinmoista päällystystä ja herkku oli valmista maisteltavaksi....
.... Positiivinen yllätys : Onnistuin!
                                   
                   Vois vaikka harkita itse tekevänsä juhliin voikkukakun :)

Mikä kumma?

Tämmöinen pötkelö puikoilla....
Sain toteamuksen, että sipulipussiko lie tulossa??

Ei sipulipussi!

Ylipolvensukat pienelle, tulevalle tuhisijalle <3

Ohjeen löysin Elinan käsityöt-blogista

Ei ole tuommoisista kokemusta. Onkohan minkämoiset käytössä?

Kesäpipotin Minions-teemalla

Sain pikkuruisen pyynnön pikkuruisesta kesäpiposta Minions-teemalla.

Aivan pihalla olen aiheesta, mutta onneksi nettimaailma on pullollaan vihjeitä niin ko. aiheesta kuin pikkuruisen ihmisen mitoistakin.

Vinkkejä yhteensovitellen syntyi sit tälläinen oma versioni ...

Keltainen, musta ja valkoinen on Novitan Miami-lankaa, sininen vanhaa Novitan Kotiväkeä kaksinkertaisena ja ruskea Novitan Tennesseetä(?). Harmaa Novitan SeiskaVeikkaa.

Hauska ja nopea pikaprojekti 

lauantai-illan ratoksi :)

Vauvelin neulestarttipaketti

Vuoden alkupuolisko on alkanut neuleiden suhteen mukavissa merkeissä.

Vuosiin, vuosiin ei ole ollut tarvetta minnekään suuntaan vauvaneuleita tehdä ja viime vuoden puolella sain ilouutisen, mikä laittoi vilkuilemaan ohjeita suunnasta ja toisesta.

Vauvelin neulestarttipakettiin ohje valikoitui nuttuun, housuihin ja hattuun täältä.
Langaksi valitsin Schachenmayrin extrafinemerino 170.


Peitto: Novitan Muksuextra 2008-lehdestä. Löytyy näköjään myös Novitan nettisivulta . Lanka Novitan naava.

Tossukat: Kotivinkki 12/2004. Lanka sama kuin neuleasussa, mutta kaksinkertaisena.

Rättipupun ohjeen bongasin sattumalta nettiseikkailulla

 ja  kaksinkertaiset, käännettävät lapaset ovat jostain -80-luvun loppupuolen neulelehdestä. 

Sillä ohjeella tulevan vauvelin isikin sai aikoinaan ensimmäiset tumppunsa <3

Starttipaketti koossa ja odottelee sisälleen pientä tuhisijaa <3

Kovasti ajatukset kuitenkin  laukkaa omissa lankajemmoissa ja valehtelisin, jos väittäisin, etteikö suunnitelmissa siinnä jo jotain vauvataminetta taas puikoille otettavaksi.


Mutta josko nyt välissä ensin villasukkia ...

Tikkuripaita

Blogissani on ollut pidemmän aikaa hiiskumaton hiljaisuus. 
Työ vaatii veronsa ja illat tuntuvat kovin lyhyiltä. Monesti onkin otettava pienet unet työpäivän päätteeksi ja sitten, kun koiran käyttää iltalenkillä ja käy saunassa, niin siinäpä se ilta sitten onkin.
Jotain kuitenkin olen saanut syksyn mittaan aikaiseksi ja se lopputulos on nähtävillä tämän postauksen kuvina. 
Myönnän, että olen kerrankin mielissäni aikaansaannoksestani :)


Kesän reissulla Hailuotoon iski silmiin Tikkuripaita, Hailuodon perinnepaita. 

Poika pyöritteli sitä matkamuistomyymälässä muutamaan otteeseen, mutta ei raaskittu ostaa.

Siitä se ajatus sitten äidille lähti...

  Jonkin verran päänvaivaa aiheutti saajalleen sopivanoloisen langan etsiminen sekä langan sovittaminen löytyneeseen ohjeeseen.
Sitten, kun vauhtiin pääsi, niin neulominen oli pelkkää nautintoa - antoi vaan pehmeän merinovillan soljua sormien lomitse.

Jouluna esikoisemme sai kääriytyä uuteen neuleeseensa.

Kovasti minua etukäteen jännitti paidan sopivuus saajalle. Kertaakaan emme pystyneet neuletta sovittamaan ja mittoja pyytelin puhelimen välityksellä. Toisaalta en ole montaa isompaa työtä eläissäni onnistuneesti neulonut. Yleensä neulon pääpiirteissään villasukkia ja lapasia.

Niin äiti kuin poika ovat enemmän kuin tyytyväisä lopputulokseen!

Lanka: Schachenmayrin Extrafine 120.
Menekki: > 800 g
Puikot: 3½

Hymiö heart

.

Paidan lisäksi ei jouluksi valmistunutkaan kuin parit sukat ja yhdet lapaset.


Lapasissa on vartena valepalmikkoa puserosta jääneellä langalla ja teräosa intialaisella peukkukiilalla kaksinkertaisella langalla neulottuna jotain alpakkalankaa.
Kuvan keskellä olevat sukat on ihan perussukat Regiasta neulottuna ja oikealla  hiillossukat  punasävyisestä Novitan raitalangasta + mustasta seiskaveikasta.
Nyt puikoilla onkin pikkuriikkinen merinovillanuttu <3
Oikein hyvää ja onnekasta alkanutta vuotta teille kaikille - kiitos, kun kehtaatte laiskuudestani huolimatta sivuillani piipahtaa :) !

Omppuruusuja

Omenaruusuja torttutaikinalevyistä.

Googlettamalla "apple roses" löytyy monta ohjetta you tubesta.

En saanut terälehtiä ihan haluamallani tavalla asettumaan, mutta huomasin nyt jälkikäteen, että siivut olisi pitänyt pehmentää mikrossa. Minä käytin siivut sellaisinaan pilkottuna, niin ne oli turhan jäykkiä. Siksi ruusut eivät sitten taipuneet ihan niin kuin olisi pitänyt.

Ulkonäössä ekakertalaisella toivomisen varaa, mutta hyviä ovat :) Ja ensi kerralla muistan pehmentää terälehdet.

Ja homma etenee

Ja homma etenee...

Luotolaisneuleen määrä sylissäni lisääntyy. Lämmittää neulojaakin ihan kivasti.

Etu-ja takakappaleet on nyt valmiina, samoin olkalistat. Ensimmäisen hihan silmukat poimittu ja neulottu vajaa 20 senttiä. Kainalokavennukset onnistui niin kuin pitikin. Kohta alkaa kyynärpää kavennukset.

11 kerää kieputettu silmukoiksi tähän mennessä.

Viikkosiivous hallinnassa ja päiväkahvin kera nautiskeltu uunituoretta Tuuleman torttua. 



Ihmettelin ääneen, että tortun päällyskuorrutteesta tuli hieman erilaista kuin aiemmin. 
Syykin selvisi astioita koneeseen laittaessani: 
unohdin laittaa muiden ainesten sekaan kupissa jäähtymässä olleen kahvin. 
Pienet asiat näköjään vaikuttaa, mutta nou hätä - luulen, että syötyä tulee joka tapauksessa ja ilmeisesti aika piankin pelti ammottaa tyhjyyttään.


Eilen möyrysi meilläkin - niin kuin aika laajalla koko maassa Valio-myrsky. Alkoi myräkkä alkuillasta. Olin ihan varma, että kennokasvihuone lentää maan äärirajoille asti, mutta tuolla se kiltisti ehjänä töröttää pultattuna aluslaattoihinsa. 
Sähköjäkin pätki ihmeen vähän.

Vahinkoja sattui kyllä ihan lähitienoollakin. Sadan metrin päässä naapurissa oikaisi pari isoa koivua pitkälleen ja tuttavaperhekin joutuu etsiskelemään piha-aittaansa kaatuneen rungon alta :(.

Nyt on luonto onneksi rauhoittunut huomattavasti ja lauantaiehtoolle rauhoittuminen julistetaan alkavaksi meitin huushollissa ..... N Y T :)

                                                          Lupsakkaa viikonlopun jatkoa !

Luotolainen

Pikkuisen illassaan kohti määränpäätä.

Välillä oli neulomatonkin jakso ja sit neuloin yhdet junasukat välillä.  

Nyt taas innolla koetan edistää luotolaista.

Eilen illalla neulomisen siirtyi suljetusta neulonnasta tasoneulontaan, kun työ eteni kainaloihin. 

Lanka on aivan ihanaa neulottavaa: Schachenmayrin Extrafine 120 merinovillaa. 

7. kerä menossa. Jää varmaan keriä yli tarpeen: ei paitaan voi enää kymmentä kerää mennä. Täytynee ostaa sit lisää lankaa ja tehdä miehelle samanlainen :) 

- no, totuuden nimissä, aika näyttää. Josko nyt ensin tämän saisi valmiiksi...

Junasukat on neulottu vuosia sitten myynnissä olleista raitawooleista "räsymatto"-ajatuksella.
 Pikku-töpöttimet ovat jo matkanneet muualle.

Mikä hedelmäpuu?

 Auttakaas muistamatonta ja tietämätöntä!

Puolenkymmentä vuotta sitten

 sain tutun tutun tutulta muutaman "piiskan". 

Jotain puun taimia....

Tänä kesänä kaksi niistä teki muutaman valkoisen kukan ja nyt huomasin, että tilalle on tullut hedelmiä. Yksitellen hedelmät kasvavatja jotenkin tuntuvat isommilta mitä esim. kaupan kirsikat.

Väriä nuo hedelmät eivät ole saaneet ainakaan vielä yhtään, 

joten en värin perusteella osaa veikata,mitä pihassamme kasvaa ;)

Luumu,kriikuna, kirsikka..... mikä??

Toisekseen,kun ovat vielä täysin raakoja,niin tokkopa ennättävät kypsyäkään ennen pakkasia....

Tikkuripaita on aavistuksen edistynyt. Nyt 5. kerä seitsemästätoista menossa. Väsyttää vaan niin armottomasti iltaisin, ettei oikein puikot jaksa heilua.

Viikonlopun kuulumisia

Tänä viikonloppuna on aikaansaatu näkyvää jälkeä!

Eilen oli siivouspäivä: 
tavanomaiset imurointi, pölyn pyyhkimiset,  wc:n puhdistus ja lattioiden moppaus.
Saunoakin saatiin illalla putipuhtaassa saunassa ja pihapiirin väritkin näyttävät paljon kirkkaammilta (lopultakin) pestyjen ikkunoiden läpi :).

Tänään oli sitten vuorossa  tytön perheen kanssa  pihahommia: toistakymmentä  marjapensasta on kaivettu juurineen päivineen poispoikkeen ja oksat haketettu muuhun käyttöön. 35 vuotta ovat samat pensaat töröttäneet paikoillaan talon edellisen omistajan istuttamina. Eivät ole oikein enää vuosihuolloista

 ja lannoituksista huolimatta jaksaneet antaa satoa ja toisekseen  pensaita oli meidän tarpeisiin ihan liian  paljon. 

Nyt on piha aika myllätyn näköinen ennen kuin homma on saatu tehtyä ihan loppuun saakka.

Hieman vaatii tasoitusta ja nurmikon siemenet itään ainakin näin ensi alkuun.

 Muutaman marjapensaan varmaan ostan tilalle, mutta täytyy nyt ensin mietiskellä,  että minkälaiseksi tuon tontin alaosan jatkossa haluan...

Katotaan nyt onko ajatus kirkas tämän syksyn aikana ( nythän se olisi paras istutusaika) vai jääkö toteutus ensi vuoteen. 

Neulerintamalla neulekorissa napottaa edelleen kolme kappaletta parittomia sukan tekeleitä. 

Suurempana urakkana olen aloittanut hailuotolaisen tikkuripaidan neulomisen. Siitä mainitsinkin joku aika sitten päivityksessäni.

 Alku oli hieman hankalaa ennen kuin löysin mieleiseni ja sopivan langan projektiin. 

Toisekseen ohjeita on muutamia erilaisia samaan paitaan, joten siltäkin kannalta homman aloittaminen vaati hieman ajatustyötä.

 Aika näyttää miten kauan menee ennen kuin voin valmiin neuleen näyttää. 

Illat on niin lyhykäisiä töiden jälkeen ja meikäläinen armottoman väsynyt. Ei kummoisesti neule etene - ei läheskään joka ilta edes.

 Toivottavasti paidan saajalla on lehmän hermot ;).

Nyt on menossa vasta 4/17 lankakeristä...