Hiljaa hyvä tulee ...... sitten joskus ;)

Pahnan pohjimmainen pyysi ..... jo toista vuotta sitten olohuoneeseen virkattua torkkupeittoa.....

Äiti-ihmisenä auliisti moisen lupasin, joskin jo silloin blogipäivityksessäni pohdin peiton valmistumisaikataulua.

Ja joudun tunnustamaan, että peitto on edelleen kesken!!!!

.... aika paljonkin.

Hups hei-jaa :(

Ohuet sukkalangat kaksinkertaisesta langasta virkattuna on löytänyt uuden elämän lappusissa vuosien säilömisen jälkeen. Niiden lankojen iso laatikko onkin vajunut mukavasti :)

Riemunkirjavaa - todella riemunkirjavaa, kun kirjavat langat yhdistää ja ymppää samaan neliöön!!

  Yritän pitää itseäni niskasta kiinni ja pysyä suunnitelmassa, että ainakin yksi parikymmentä senttiä kanttiinsa oleva lappu on illassaan synnyttävä !!!

Ei liikaa vaadittu, mutta edes pikkuruisen kerrallaan homma etenisi......

 Epämääräinen visioni on, että violetti ( se sointuu olohuoneen värimaailmaan vaikka musta tai valkoinen olisi ollut varmaan varmempi valinta) rauhoittaisi lopulta kokonaisuutta..... 

- Ai meilläkö  muka verhoissa, ryijyssä jne. emännyyden lempiväriä ;) ???

Jokohan lopulta tämän talven aikana pääsisin laittamaan kuvan valmiista peitosta???

Lukijapalkkiin on ilmestynyt uusi seuraaja. Kiva, kun olet jäänyt lukijakseni. Tervetuloa :)

Patalapputestailua

 

Patalapuja àla carte-kirjassa 

oli muutama  kiva patalappumalli. 

SeiskaVeikan jämäkeriä pienentelin tähän lappuseen.

Eikä sitten tullut ohjetta kunnolla luettua..... 

kaksi erilaista ohjeriviä ohjeessa oli ja minä sitten muka luin, että kerroksia 1 ja 2 toistetaan koko työn ajan.

 Pieni häivähdys tuli jossain mutkassa, että virkkaukseni ei näytä ihan samalta kuin mallissa, mutta pistin kehnon taitoni piikkiin erinäköisen työn jäljen.

 Siinä vaiheessa, kun lappu oli kiinnitysrenksua vaille valmis, luin ohjeen uudestaan...... 

Ensin olisi pitänyt tehdä ohjeen kerrokset 1 ja 2 sekä sen jälkeen toistaa kerrosta 2 loppuaika. 

Hällä väliä vaikka edellisen kerroksen silmukka on minun tekeleessäni napattu joka toisella kerroksella väärin. Lopputulokseen olen tyytyväinen. 

Ei kovin käytännöllinen, mutta sellainen nätti somistus keittiöön jonnekin koukun  nenään roikkumaan. 

Saattaapi jossain vaiheessa näitä syntyä lisääkin.... 

Käsillä töitä tavalla ja toisella

Käytiin eilen mamman ja papan luona. 

Siellä oli ollut kädet ahkerina. 

Viimeksi käydessä oli styroksipallojen päälle tehtävät "kukkakorit" alkuvaiheessa,

 mutta nyt ne kaunistivat porraskäytävän tasannetta katosta roikkuen.

 Pienen pientä lasipalaa oli äiti vieriviereen liimannut ja saumauslaastilla viimeistellyt.

Huh huh, mikä näprääminen noissa on ollut. Ei meikäläisen hermot tuollaista kestäisi.....

  Minulle ihan uutta lasin käsittelyä oli myös nähtävillä.

Asiasta mitään ymmärtämättä totean vaan, että on olemassa jotain sulatettavaa lasia ja siitä on tämä nätti kielotaulu tehty....

Tykkään.

Äidin omaa suunnittelua tämäkin.

 Minun "lajille" sopivaa sortumista tarttui sitten mukaan tänään Anttilasta. 

Oli tullut uusia kevään lankakartan Novitalaisia lankahyllyyn ja .....SORRUIN!!!

Ihania värejä!!!! Että tähän malliin alkoi taas tämän vuoden lankavarastojen vajuttaminen ;)

Eiliseen kesämökillä käyntiin liittyi myös odottamaton yllätys. Vene jätettiin asianmukaisesti ja hyvin talviteloillaan kuivalle maalle syksyllä, mutta Pielinen teki tepposet näin sateisena ja märkänä talvena. 

Veden pinta on noussut 60 cm ja vene oli ylt'ympäriinsä jäätyneenä vedessä. 

Näytti tosi pahalta ja oltiin varmoja, että siinä on ja keväällä meitä odottaa entinen vene.

Loppu hyvin, kaikki hyvin.

Saatiin kuin saatiinkin vene ilman vaurioita irroteltua jäitten seasta ja nostettua laiturille. 

Oltiin sopimoisesti viimetipassa liikkeellä. 

Seuraava yö olisi varmaan jo jäädyttänyt vettä täynnä olevan perälaatikon 

ja halkaissut veneen.

                                

 

 Ihanaa, kun lopulta tuli talvi ja pakkaskelit. Maa on edes jo pikkuisen valkoinen ja on paljon puhtaamman ja valoisemman oloista.

 Näillä eväillä alkavaan viikkoon.........

Lämmintä varpaille

  Pikkuhiljaa ainakin yritän lankojen vähentämistä aloitella...

 Todennäköisesti työrytmi laukaisee taas väsyn päälle ja puikot jää huilille, mutta muutamat sukat jouluvapaiden ja tässä vuoden alun vapailla on puikoilta tipahdellut:

Kirjavissa sukissa on hyödynnetty kolmea erilaista Nallelankojen jämäkerää ja vieläkin jäi pikkunöttöset joka väriä....

Aloeveraa ja jojobaöljyä kantapäille unisukiksi ihan itselle.

 Entiset tulikin "ajeltua" jo rei'ille.

 Nykyisin en viitsi kohdennella raitoja, vaikka hieman eriraitaisuus silmää häiritseekin. Kohdentamatta tulee langat hyödynnettyä tarkemmin.

 

  

 

 Valkoiset pitsisukat SeiskaVeikka langasta lahja-laatikkoon.






Mehtäemäntä kyseli kommmentissaan tuon valkoisen  pitsineuleen ohjetta. 
En enää muista, mistä ohjeen olen napannut tai saanut, mutta tässäpä tuon ohje olisi:

 1.-2.krs:* 3 oikein, 2 nurin*.  *-* toista koko kerros.
3.krs: * langankierto, nosta 1 silmukka neulomatta puikolle, neulo 2 silmukkaa oikein yhteen ja vedä nostettu silmukka kavennettujen silmukoiden yli, langankierto, 2 nurin *.  *-* toista koko kerros
4.-5.krs: * 3 oikein, 2 nurin*.  *-* toista koko kerros.
Mallikuvio siis jaollinen viidellä ja yksi kuviokerta koostuu viidestä kerroksesta. Noita toistellen homma etenee ;)
Minullalla noissa naisten sukissa oli 50 silmukkaa.

 

 Tiikerisukat 

Oulun reissulta ostetusta langasta koululaisellemme jälkitoimituksena.

 Eivät ennättäneet pukin lahjasäkkiin, mutta talveahan tässä vasta odotellaan.

 Joululahjasukkia unohtui kuvata, mutta jälkitoimituksena sain muutaman kuvan. Lähipiiriä ei varmaan pääse yllättämään, kun paketista paljastuu uudet villasukat vuosittain. Ainoa "jännitys" on siinä,  että minkä näköiset minäkin vuonna paperista paljastuu. 

Oulussa tepastelevat nämä sukat:

 

Lappeenrannassa tallustaa puolestaan oranssit "Monkey-sukkaohjeella" tehdyt ohuet sukkaset sekä perinteiset miesten SeiskaVeikka lämmittimet.

Menneitä muistellen

 Vuosi on vaihtunut ja arkikin jo ennättänyt minulla ja koululaisellamme alkaa. 

Isäntä aloittaa työarjen nyt loppiaisen jälkeen.

Vuotta vaihdettiin aikaslailla vuoden takaiseen tyyliin.

Tyttären avokki järjesti meille jälleen upeat näytökset ilotulitteita. Tavallaan turhaa humpuukkia, mutta Peeteen kuvioihin kuulunut lapsuudestaan saakka, joten mikäpäs me ollaan hänen perinteitään katkaisemaan. Eikä käy kieltäminen: tosi upeita räjähteitä saimmekin ihailla illan mittaan. Kiitos niistä!

Viime vuosi oli lähimmässä perhepiirissämme oikea juhlien ja tapahtumien vuosi:

2 x 70v., 1 x 50v. ja 1 x 40v. Lisäksi juhlittiin kahden lapsemme maisteritutkintoja ja pojan avokki pääsi haaveilemaansa koulutukseen. Molemmat meidän isoista muksuista muutti kotikonnuilta kauemmaksi - uudet kyläpaikat ilmaantuivat reilun kolmen ja reilun viiden tunnin ajomatkan päähän. Tytär sai vuoden mittaisen sijaisuuden ja hänen perheeseen myös kotiutui  valkoinen karvapallo "Nano" ( = samojedipoika ). 

Elämä on kaikin puolin mallillaan - on paljon aihetta kiitokseen!!!

Vuosi sitten lupailin pienennellä lankavarastojani. Pah .... toisin kävi! Harvinaisen vähän sain mitään aikaiseksi. Muutamia sukkia ja pari neulepaitaa. Lankoja puolestaan tuli osteltua vaan lisää. Meni siis ihan päin prinkkalaa!

Mutta mitäpä tuosta.... nyt voi lähteä entisellä tavoitteella tähän vuoteen ;)

Blogipäivityksetkin ovat jääneet ihan minimiin.... siinäkin olisi parantamisen varaa. Laiska olen myös ollut kommentoimaan seuraamiani blogeja - on vaan tullut hiljaisesti vierailtua kuulumiset lukemassa.

Kiitos, kun kaikesta huolimatta käytte aina sivuni lukaisemassa ja kiitos jätetyistä kommenteista. Niistä tulee hyvä mieli :).

 Oli kiva huomata, että mukaan on liittynyt uusi seuraajakin:
 TERVETULOA :)!!!