Alkukesän 2019 pihakuulumisia

Noin kuukausi sitten kesän alkamista odoteltiin ja pihan kasvustot oli aluillaan....

Ensimmäiset kukkijat aloittelivat urakkaansa ja mullan keskeltä yritti niin kukkivat liljat kuin kuunliljat kurotella kohti aurinkoa.

Tänään penkeissä aika vihreä vaihe, mutta kasvukausi vauhdissa ja kasvatit voimissaan.

Yksivuotisia kesäkukkia laitoin täksi kesäksi vähemmän kuin muina kesinä.

Alppiruusut loistavat parhaillaan. Vanhin ilahduttaa täyteläisellä kukinnallaan ja fuksian värinen, muutaman vuoden ikäinen kaunokainen, alkaa hoksata, että hänet on valittu pihaani kukinnoillaan emäntäänsä ilahduttamaan.
Viime kesän istutus valkoisen/vaaleanpunaisen sekoitus piilottelee itseään vielä näiden keskellä. Näytti raukka aika surkealta talven jäljiltä, mutta nyt on siinäkin kasvua havaittavissa, joskin kukkia ei tälle kesälle ole odotettavissa.




Raparperiviidakko takapihalla kukkii kuin muistuttaakseen, että olen jättänyt sadon hyödyntämisen vaan yhteen kertaan tänä kesänä.
Lumipalloheisi aloittelee kukintaansa, mummolan syreeneistä siirretyt oman pihan tuoksuhuumaajat alkavat varisutella pikkuhiljaa kukkiaan.

Viime keväänä istutettu jalosyreeni, Ludvig Späth, teki nyt ensimmäiset kukkansa. Pikkuruinen on vielä itse pensas, mutta ylväästi kantaa suuret kukintonsa. Olen hullaantunut tähän.