Jasmike hurmaa olemassaolollaan ja karvakamu 9v

Jasmike... voi kääk olikohan Pihajasmike vaiko Loistojasmike??.... En muista.

Joka tapauksessa kukkii parhaillaan valtavasti ja hurmaa ihanalla tuoksullaan <3



Niin täpösen täynnä kukkia kuin olla ja saattaa!!!

Tiikerinlilja mummolani mailta. Paljon tunnetta ja muistoja <3.

Joka kesä toivon, että penkistä nousisi uusia yksilöitä tätä kaunokaista, mutta joka kesä tämä ainokainen.

En ole uskaltanut kaivaa tätä ylös ja kurkistaa, olisiko sipulissa vieressä pikkusipuloita... jos vaikka menee tämä liljavanhus piloille ja sitten minulla ei olisi tuotakaan.

Etupihan kukkapenkin liljat pullistelevat nupuillaan. Ihan piakkoin alkaa nämä aarteet kukkaloistonsa.

Talon edellisen omistajan jäljiltä joku pioni....

Paikka ei ole tällä pihassamme paras mahdollinen, mutta olen antanut sen olla alkuperäispaikallaan.

Tänä kesänä 11 kukkaa. Ennätys näiden 19 vuoden aikana.

Kaunis! Juu, kyllä.... mutta kukinta-aika niin onnettoman lyhyt. Viime perjantaina oli nupuilla, ja nyt maanantai-iltana harottaa jo parhaat hetkensä nähneenä. 



Meidän muru juhlii tänään 9-vuotis synttäreitään.

Päivänsankari pääsi kylpyyn ja "kampaukseen". Passasi sitten poseerata kameralle

Hän nauttii pesun yhteydessä saamastaan hieronnasta ja köllöttelee rentona kuunnellen föönin haaleaa ilmavirtaa ja turkin möyhentämistä.

 Eikä näytä harjaaminenkaan sen huonompi palvelu olevan. Kellottelee raukeana kuunnellen harjaamista. 

Ja voi sitä iloa ja riemua, kun turkki tuntuu kevyemmältä ja lopputuloksena odottaa kuivattu kanafile!

Alkukesän 2019 pihakuulumisia

Noin kuukausi sitten kesän alkamista odoteltiin ja pihan kasvustot oli aluillaan....

Ensimmäiset kukkijat aloittelivat urakkaansa ja mullan keskeltä yritti niin kukkivat liljat kuin kuunliljat kurotella kohti aurinkoa.

Tänään penkeissä aika vihreä vaihe, mutta kasvukausi vauhdissa ja kasvatit voimissaan.

Yksivuotisia kesäkukkia laitoin täksi kesäksi vähemmän kuin muina kesinä.

Alppiruusut loistavat parhaillaan. Vanhin ilahduttaa täyteläisellä kukinnallaan ja fuksian värinen, muutaman vuoden ikäinen kaunokainen, alkaa hoksata, että hänet on valittu pihaani kukinnoillaan emäntäänsä ilahduttamaan.
Viime kesän istutus valkoisen/vaaleanpunaisen sekoitus piilottelee itseään vielä näiden keskellä. Näytti raukka aika surkealta talven jäljiltä, mutta nyt on siinäkin kasvua havaittavissa, joskin kukkia ei tälle kesälle ole odotettavissa.




Raparperiviidakko takapihalla kukkii kuin muistuttaakseen, että olen jättänyt sadon hyödyntämisen vaan yhteen kertaan tänä kesänä.
Lumipalloheisi aloittelee kukintaansa, mummolan syreeneistä siirretyt oman pihan tuoksuhuumaajat alkavat varisutella pikkuhiljaa kukkiaan.

Viime keväänä istutettu jalosyreeni, Ludvig Späth, teki nyt ensimmäiset kukkansa. Pikkuruinen on vielä itse pensas, mutta ylväästi kantaa suuret kukintonsa. Olen hullaantunut tähän.

Kangassuikaleen uusi elämä

Olipa kerran - aika tarkalleen 26 vuotta sitten - Muumikuosinen tikkikangas, joka tahtoi 4- ja 6-vuotiaiden sisarusten sänkyihin päiväpeitoiksi.

Kankaasta jäi ylitse pieni suikale, joka on kaikki nämä vuodet odotellut laatikon pohjalla muiden suikaleiden kanssa omaa vuoroaan. Eikö minusta kukaan välitä?

Tänään laatikon kantta raotettiin ja muumisuikale oli toiveikas. Joko lopulta? Se tunnisti kädet samoiksi - joskin vuosien myötä kuivemmiksi ja ryppyisemmiksi tulleiksi - jotka olivat aikoinaan kankaan laatikkoon taitelleet. Kädet ottivat kankaan ja pyörittelivät sitä puolelta toiselle.

Kangas kiljahti riemusta, kun se huomasi, että laatikon kansi suljettiin ja kädet kantoivat tämän kangaspalan keittiön pöydän ääreen. Mitä tapahtuisi?

Hetken aikaa hurisi ja surisi.

Kangaspalan kaveriksi pääsi myös vetoketju, joka sekin oli omassa piilossaan odotellut vuoroansa vuosien ajan.

Kolmantena kaverina mukaan pääsi perjantaina rikkoontuneen kännykkäpussin nauha.

Lopputulos on kaikkia osapuolia tyydyttävä: Jemmavarastoa on saatu hitusen vajutettua ja kännykkä sai uuden "pesän". Kädet saavat illalla tehorasvauksen ja nostavat aamulla Muumit mukaan kohti uusia seikkailuja.

Sen pituinen se 😊

Synttärimekko

Mummun mukelo täytti ensimmäisen vuotensa 💓

Kaapissa on lojunut Novitan Miamia odottamassa käyttöä. Nyt Pimpulan äiti löysi langan... sitten etsittiin ohjetta .... ja pikatuloksena syntyi mekko päivänsankarille 😊

Islantilaisia neuleita

Lainasin talvella kokeeksi kirjastosta Islantilaisia neuleita-kirjan. Tykästyin kirjan antiin niin, että pihän se sitten itsellekin hankkia.
Nyt on kaksi neuletta siitä tehty. Olen ihan innoissani. 

Itselleni tein Lettlopi-langasta Riddari eli ritari ohjeen mukaan. Pituutta lisäsin itselle mieleisekseni.

Pojan pojalle valmistui Kambur eli harjanne paita.
Poitsun paita on tehty Novitan BabyWoolista (100% merinoa). Siihen piti vähän tehdä omia sävellyksiä, kun langan tiheys ei vastannut alkuperäisohjeen mittoja.

Taitaa tulla kesä!!

Oli jalo tarkoitus laittaa pihamaa kevätkuntoon tänä viikonloppuna, mutta toisin kävi.

Lumisade alkoi torstain ja perjantain välisenä yönä ja sai kyllä liruutella kesärenkailla kieli keskellä suuta hissun kissun perjantaiaamuna töihin.

Nyt on lunta tullut pitkin poikin ihan urakalla!

Luonto järjesti "olla öllötys"-viikonlopun.

Lepo vaan ja viikonlopun jatkoa muillekin :)

Niina Laitista pukkaa

Niina Laitisen Ystävänpäiväsukkaan 2019 käytän kuvioväreiksi jämäkeriä.

Värien yltäkylläisyyttä. Ohje on Novitan Nallelle, mutta minä teen ne 7Veikasta.

Nallelle tarvitsisin suurimman ohjeen, mutta kun 7Veikka on paksumpaa, niin valitsemalla samasta ohjeesta kapean pohkeen koon, tulee just passeli.

Niinan ohjeella on myös sinisävyinen Metropol-sukka. 

Novitan Loistetta ja Välkettä. Alkuperäinen sukka on neulottu mustalla ja valkoisella, mutta halusin kokeilla muuta yhdistelmää.

Ohje löytyy Niina Laitisen uusimmasta kirjasta "Satumaiset silmukat"


Muokattu 04.05.2019 :

Tämmöisethän niistä Ystävänpäiväsukista 2019 sitten tuli:
Näyttävät vähän isoilta, kun sukkien mallaaja on eri henkilö kuin itse sukkien omistajat.

Tyttären kanssa yhteistyönä (hänen osuutensa oli omaani huomattavasti suurempi) neulottiin myös Ystävänpäiväsukat vuoden 2018 ohjeella.

Neulomistarvikkeet järjestyksessä!

  

 

Nettiseikkailun tuloksena löytyi vinkkejä karkkipapereista tehdyistä pussukoista.

Neuloja hyödyntää samaan asiaan lankojen vyötteitä 😀. 

Kristallimuovista en ollut aiemmin kuullutkaan, mutta eräs vinkki neuvoi käyttämään sen sijaan kontaktimuovia.

Sitä löytyy, samoin lankavyötteitä, vetoketjuja, kankaita ja kuminauhaa. 

Niinpä tämän päivän tuotoksena syntyi viimeinkin järjestys neulojan tarvikkeille. 

Välitaskullisen pussukan toisessa taskussa on puikkomittari, silmukkamerkit, neulat, mittanauha, palmikkopuikko, kerroslaskuri jne., mitä roipetta sitä nyt puikkojen lisäksi tarvitseekaan.

Langanpätkillä niputetut tai alkuperäisissä koteloissaan olevat sukkapuikot eivät miellyttäneet, joten ompelukonetta laitoin laulemaan vielä lisää.
Väliseinän toisalla puolella ovat nyt sitten myös erikokoiset sukkapuikot omassa kotelossaan kokojärjestyksessä. 

Pyöröpuikot on erillään cd-kansiossa myöskin kokojen mukaan lajiteltuna.

Hilla Mariat ja muu sukkasaalis vuodelle 2018

   Voitin joskus facebookissa SiniSukat by Sinikka Nissi- sivuston arpajaisissa Hilla Mariat-sukkohjeen. Tykkään mallista ja eriväreillä tehtynä, niihin saa aina ihan erilaista ilmettä. 

Musta/valkea/punaiset tein pomolleni viis'kymppis-lahjaksi.

Kuluneista vuosikymmenistä muistuttaa varsissa viisi ruusua.





Joululahjasukkien kanssa meinasi tulla kiire. Viimeisimpiä pareja piti neuloa sitten yhteistyönä tyttären kanssa ja hän avitti myös lankojen päättelyurakassa.




Jokohan tänä vuonna ymmärtäisi jakaa sukkaneulomiset pitkin vuotta tapahtuvaksi ..??