Lukijat

maanantai 24. heinäkuuta 2017

Kukkaloisto parhaimmillaan





Pitkät ajat hurahtaa välillä päivittämättä, mutta nyt kerrankin päivitellään sitten jopa peräkkäisinä päivinä...
eli laitetaanpa pihatilanne ajankohtaiseksi.

Vielä kun kipaisen leikkaamaan nurmikon, niin voi nautiskella pihan kukkaloistosta ja leikatun nurmen kauneudesta :)


Jasmike huumaa ja hurmaa täyteläisellä ja runsaalla kukinnalla ja tuoksulla. Pieni pensas vielä, mutta niin täynnä kukkia.

Toissa talvena hävisi etupihan penkin reunasta perennat. En raaskinut ostaa uusia, joten jaoin toisaalta kuunliljoja ja istutin ne penkin reunaan. Hyvin maisemoivat penkin reunalautoja piilompaan.
Joku vuosi sitten oli tuossa penkissä vaaleanpunaiset liljat valta-asemassa. Minne lienevät haihtuneet? Punaiset ovat vallanneet kasvualustan. Eipä tuo mitä haittaa: herkempi yleisilme muovautui itsenäisesti pirtsakaksi kirkkaudeksi. Olkoon noin, kun kerran luonto noin haluaa ;)


Vanha, vanha ruskolilja sinnittelee penkissä - muistoja mummolan ajoilta. Voi, kunpa tuo saisi jalansijaa penkissä ja leviäisi kovasti!
Takapihalla liljoissa loistaa keltapunainen kirjavuus.


Kaiken keskellä yrittää sinnitellä talon entisen omistajan peruja pinkki pioni. Ei ole hyvällä paikalla, eikä pääse muun seassa kasvamaan ja oikeuksiinsa, mutta en ole uskaltanut kaivella sitä muuallekaan. Varmaan pitäisi...




Kasvihuoneessa tomaatit, chilit ja kurkut yrittää saada satoa aikaiseksi. Ei kovin lupaavalta satomäärä näytä tässä vaiheessa ja kohta käännytään jo elokuulle. Aloitus jäi tosi myöhäiseksi, kun täällä piti "talvikelejä" vaikka kuinka pitkälle.
Kurkuiksi valitsin tänä kesänä kasvihuonekurkun sekä ensimmäistä kertaa patiokurkun. Patiokurkusta taidan tykätä enemmän: kasvaa kohtuullisemmin ja kurkut on hyvän makuisia ja kovasti näyttää pikkuisia kurkunalkuja tulevan koko ajan lisää.
Tomaateissa on yksi Tanskan tuonti ja muut on erilajisia kirsikkatomaatteja. Kehno, kun nimet unohtuu aina, vaikka luulen ne muistavani ;)
Chilien lajitkin ovat unohtuneet. Toinen on joku keskitulinen ( 5-6) ja toinen taisi olla asteikolla 1-10, tulisuudeltaan 8.

Joriineille ei ollut oikein penkeissä ulkona tilaa, joten ne jäivät kasvamaan kasvihuoneeseen isoon ruukkuun. Siellä ne alkoivatkin kukkia aikaiseen ja nyt alkaa paras kukinta olla jo ohi. No, jospa ne tekee vielä uusia nupuja.
Ruukussa kasvihuoneen oven pielessä kasvaa oikein pensasmaisesti yksi iso samettikukka. Oikeasti pensasmainen :). Kasvatettiin töissä eskarilaisten kanssa äitienpäivälahjaksi samettikukat. Jäi ylimääräisiä taimia, joten toin yhden kotiin kokeeksi. Liekö muillakin äideillä yhtä isot "pensaat"?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Olisi kiva, jos jättäisit käynnistäsi viestin :)